azlyrics.biz
a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 #

savunielu - kulo lyrics

Loading...

talossa, jota luuli kodikseen, aloittaa palon kellarissa
talossa, jossa ajatukset ja kokemukset pitäjinä
ruokkii paloa pohjakerroksessa, jotta mitään ei jäisi jäljelle
tahtoo vain kadottaa kaiken pahan ja mädän
ensimmäinen kipinä, joka aloittaa ketjureaktion on pantu alulle
vahvistuva hehku lämmittää sielua
vieno savun käry tunkeutuu sieraimiin
vahvistuva hehku lämmittää
vieno savun käry tunkeutuu sieraimiin
kitulias liekki kasvaa ja vahvistuu hetki hetkeltä voimakkaamaksi roihuksi
syvenevä loimu heijastuu silmien pinnasta
kasvot epävarmat, vääntäytyäkkö huojennukseen vaiko katumukseen
savu täyttää keuhkot. häkä korvaa hapen
silmiä kirvelee. silmiä kirvelee
liekki, jonka piti suojella ja lämmittää, riistäytyy hallinnasta kaoottiseksi tulimereksi
se leviää, se leviää, se leviää, se leviää ilmiliekeissä olevasta talosta aarniometsään
metsään, johon piilotti kaikki kalleimmat ja rakkaimmat aarteensa, muistonsa
katsoo, kun kulovalkea pyyhkäisee lopullisesti kaiken tämän elon läpi
aurinko ei enää koskaan paista näille haoille
aurinko ei enää koskaan paista näille haoille
ääreisnäössään asti havaitsee pelkkää h+rnaa
katse tyhjänä tuijottaa, kun liekit repivät kaiken hajalle
mustan savun ja liekkien pyörre nielee kaiken maallisen elämän
piilotajunnan luoma maanpäällinen helvetti
palavan talon kuvajainen verkkokalvoilla
turvapaikan korventuva ulkomuoto kauhukuvissa
on myöhäistä rukoilla ja toivoa, on myöhäistä tehdä yhtään mitään
riivauksiensa ja kauhujensa palaessa poroksi, katsahtaa kauhuissaan
kun erehdyksessä myös ne joiden ei pitänyt joutua liekkeihin jumiin, tuhoutuvat liekkeissä
voi vain kuunnella tuskaista huutoa; katsoa hiiloksessa kärventyviä ruhoja
kaikki tuhoutunut ja vaipunut ikuiseen uneen
jäljellä enää hiiltynyttä rauniota ja runkoa; tuhkaa ja nokea
katsoo omaa kädenjälkeään;
ei tunnista sitä omakseen tai ainakaan ei myönnä sitä
ei kadu antiluomustaan tai ainakaan ei myönnä sitä itselleen
kuvitteli saavuttavansa helpotuksen
kun kaiken kärsimyksen elo on hävitetty
vaikka se aina vain tulee takaisin;
syntyy uudelleen, syntyy uudelleen
kynti ja kylvi tahattomasti maahan siemenen
siemenen, josta versoaa jotain vierasta ja tuntematonta, odottamatonta
kaiken menetti turhaan, kun korvensi samalla myös kaiken minkä ei halunnut edes palavan
osaa arvostaa jotain vasta sitten, kun menettää lopullisesti, mitä halusi varjellakaan loppuelämänsä
loppuelämänsä
seuraavana aamuna katsellesaan maisemaa savun verhoilemaa
haluaa ehkä katua, muttei enää pysty
vaeltaa päämäärättömästi tuhkan ja palojätteen mustaamaa aroa
savupatsaat muistuttavat siitä hetkestä, kun kaikki olivat vielä elossa
ne eivät palaa enää koskaan takaisin
ne eivät palaa enää koskaan takaisin
mitä ikinä perikadossa roihusi pois
muistikuvat palavat
muistikuvat palaavat palaen kirkkaina takaisin
polttavat mieltä häkän kyllästämää
kaikki asiat jotka halusi hylätä ja kadottaa kulon keskelle tekemällä kalliit uhraukset
palaavat takaisin vaikka kuinka yritti niitä paeta
eloperäisestä palojätteestä alkaa kasvamaan kaikki uudelleen
kaikki, paitsi se mitä kadotti tulen nielemänä
tuhkan keskeltä, maan lävistää se verso minkä halusi polttaa, kadottaa
liekit nielivät kaiken turhaan
maan lävistää se verso minkä halusi polttaa, kadottaa
liekit nielivät kaiken turhaan
turhaan



Random Lyrics

HOT LYRICS

Loading...